Suomalaiset kalastajat ovat ammattiryhmä, joka on vaarassa ”ukkoutua”. Kotimaisen kalan saatavuuden takaamiseksi on tärkeää, että alalle saadaan uusi, sitoutunut sukupolvi.
Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä on huolissaan suomalaisen ammattikalastuksen tilasta, ja eritoten sen tulevaisuudesta.
”Nykykalastajat ovat ikääntymässä, eikä työlle ole tulossa tarpeeksi jatkajia. Nuoria pitäisi saada pian mukaan, jotta arvokas tieto ja ammattitaito eivät katoa tämänhetkisen kalastajasukupolven mukana,” Isohätälä sanoo.
Kyseessä on pitempiaikainen kehitys, joka on Isohätälän mukaan lähtenyt liikkeelle jo 1990-luvulla.
”1960–70-luvuilla nuoria innosti kalastajan ammattiin silloin aloitettu troolaus, joka moninkertaisti kalansaaliit, ja kalastajien tulotasokin oli kohtuullinen. Sittemmin kasvatetun kalan tarjonta on hieman tasoittanut villin kalan hintatasoa, mikä on osaltaan vähentänyt alan houkuttelevuutta. Merialueilla kalastajien ongelmaksi ovat muodostuneet myös ylisuuret hyljekannat, jotka syövät saaliit verkoista.”
Rohkeus ja koulutus tekevät kalastajan
Isohätälä myöntää, että kalastajan ammattiin ryhtyminen vaatii nuorilta rohkeutta.
”Veneen ja asianmukaisten pyyntivälineiden hankkiminen voi vaatia jopa satojen tuhansien suuruista alkuinvestointia. Maa- ja metsätalousministeriö kyllä tukee aloittelevia kalastajia näissä investoinneissa, mutta melko iso harppaus ja riski siinä pitää uskaltaa ottaa. Ihan heti ei välttämättä ole varaa maksaa itselleen palkkaakaan, joten alalle ryhtyminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta.”
Päivittäinen kalansaalis ei myöskään ole vakio, joten tulotkin vaihtelevat.
”Villejä kaloja ei saa tuosta vain ottamalla: välillä tulee isoja määriä, välillä ei juuri mitään. Jos kalastaja käy kymmenen reissua merellä, niistä kahdeksan saattaa olla turhia.”
Rohkeuden lisäksi Isohätälä korostaa koulutuksen roolia. Suomessa toimii tällä hetkellä kolme kala-alan koulutusta tarjoavaa oppilaitoista: Paraisilla, Simossa ja Savonlinnassa.
”Koulutusta pitää edelleenkin kehittää ja myös kannustaa nuoria valitsemaan kala-ala, vähintäänkin antaa tietoa siitä, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa. Hätälä Oy on päättänyt omalta osaltaan tukea kala-alan koulutuksia lahjoituksilla.”
Hätälä tukee kalastajien arkea
Hätälän väkeen kuuluu yli 400 ammattikalastajaa, jotka tekevät työtään mm. Oulujärven alueella, Perämeren rannikolla sekä Koillismaalla ja Lapissa. Hätälä Oy toimii tärkeänä väliportaana kaupan ja pohjoissuomalaisten kalastajien välissä huolehtimalla kaikesta siitä, mihin yksittäisen kalastajan omat resurssit eivät riittäisi: kuljetusten hoitaminen, saaliiden jatkojalostus, markkinointi ja myynti.
”Olemme sitoutuneet ostamaan yhteistyökumppaneinamme toimivien kalastajien saaliit. Kalojen jäittämistä varten toimitamme jäähileet sellaisiin kalasatamiin, joissa ei ole omaa laitteistoa. Hätälä on myös hankkinut Sotkamoon ja Kuhmoon kylmäkontteja, joihin kalastajat voivat tuoda saaliinsa, ja Hätälän auto kiertää noutamassa ne. Tukea ja opastusta tarjoamme myös esimerkiksi paperitöiden hoitamiseen”, Riku Isohätälä listaa. ”Pyrimme tekemään homman mahdollisimman helpoksi kalastajille, jotta he voivat keskittyä omaan työhönsä. Ja toki se on meidänkin etumme, että pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme jaksavat ja menestyvät työssään.”
Kuluttaja vaikuttaa valinnoillaan
Tavallinen kuluttaja voi tukea Suomen ammattikalastuksen jatkuvuutta valitsemalla ostoskoriinsa myös Suomessa pyydettyä luonnonkalaa.
”Kotimainen kala on hyvää ja laadukasta, terveellistä ruokaa. Kun kysyntä lisääntyy, on myös kalastajilla entistä paremmat mahdollisuudet tienata elantonsa. Suomen järvi- ja merialueilla kyllä riittää kalaa, ja uskon, että kuluttajatkin arvostavat kotimaista kalaa – sehän on lähiruokaa parhaimmillaan,” Isohätälä kiteyttää.
(Artikkeli on alunperin julkaistu 2014.)