Vuoden 2023 Vanhustenviikon torstain teemana on Ravitsemus, elintavat ja liikunta. Kalaruoka on tärkeä osa myös ikääntyvien terveellistä ravitsemusta, ja virallistenkin suositusten mukaan kalaa pitäisi syödä vähintään kahdesti viikossa. Vähintäänkin suosituksen mukaan kalaa syö oululainen Heikki Koistinen – ja hänellä on hyvät vinkit kaikenikäisille, jotka haluaisivat syödä enemmän kalaa.
Heikki Koistinen, 71, on ollut ahkera kalansyöjä koko ikänsä. Tapa sai alkunsa lapsuudesta Pudasjärven Panumajärven rannalla.
– Se oli hyvä ja kalainen järvi. Ja kun oli iso perhe, niin itse pyydetty kala oli halpaa ruokaa eli sen syöminen ei ollut niin valintakysymyskään. Lapsuudesta on hyvin jäänyt mieleen sellainen ruokamuisto, että kun tultiin koulusta, äiti oli leiponut ja teki sitten leivinuunissa laatikon suolasilakoista. Ja oli hyvää!
Myös Koistisen kalankäsittelytaidot karttuivat jo lapsuudessa.
– Itse kun kävi kalat onkimassa ja toi saaliin kotiin, niin äiti sanoi, että kyllä se tosi kalamies myös perkaa itse saaliinsa. Siinä sitä oppi käsittelemään kalan paistokuntoon.
Kalaruokaa monipuolisesti mateesta alkaen
Tottumus ei toki ole ainoa syy Koistisen vuosikymmeniä jatkuneeseen säännöllisen kalansyöntiin.
– Onhan kalaruoka tietysti myös mahdottoman hyvänmakuista! Liekö sitten kalaruuan ansiota, mutta aika terveenäkin olen pysynyt.
Nykyäänkin Koistinen nautiskelee kalaruuasta useamman kerran viikossa, monipuolisesti kala- ja ruokalajeja vaihdellen.
– Laatikot on hyviä, etenkin leivinuunissa laitettuna. Ja kalakeitosta syö kaksi ihmistä useamman päivän – sitähän kannattaakin kerralla keittää enemmän kuin lusikallinen. Savustan myös kalaa itse. Ennen kävin paljon kalassakin, mutta nykyään kalat haetaan pääasiassa lähimarketin palvelutiskistä. Toisinaan tulee ostettua myös valmisruokia. On mukava, että niitäkin on nykyään saatavilla kotimaisesta kalasta.
Koistinen valitsee ostoskoriin mielellään kauden kotimaista kalaa. Muikku ja siika kuuluvat suosikkeihin, mutta yksi on silti ylitse muiden:
– Talven kala made on todellinen herkkukala. Vaikka monet vierastavat mateen käsittelemistä, se on niin pehmeä kala, ettei tarvitse olla edes hirveän terävä veitsi fileointiin. Itse en välttämättä edes nylje madetta, vaan keittoonkin sen voi laittaa nahkoinen päivineen. Mateen maksa on myös herkkua.
Kalan makuun matalalla kynnyksellä
Koistisen rakkaus kalaruokaan on siirtynyt myös lapsille. Matti-pojalle kalasta on tullut jopa ammatti: hän työskentelee Hätälässä myyntineuvottelijana ja kalamestarina.
Koko väestön keskuudessa kalankäsittelytaidot alkavat kuitenkin olla katoava luonnonvara – sen on huomannut myös Koistinen.
– Moni sanoo, ettei osaisi tehdä pyöreästä tavarasta eli kokonaisesta kalasta ruokaa. Ruotoja pelätään jopa muikussa, vaikka muikunruodot pehmenevät paistaessa syömäkelpoisiksi. Esimerkiksi hauessahan ruotoja on, mutta hauenkin voi jauhaa ja tehdä kalapihveiksi, niin ruodoista ei tarvitse huolehtia.
Koistisella on hyvä vinkki kaikille, jotka haluaisivat syödä enemmän kalaa mutta eivät tiedä, miten siinä pääsisi alkuun:
– Ei kannata heti alkuun hommata kokonaista 10-kiloista haukea, vaan aloittaa helpoista, valmiista kalaruuista, kuten silakkapihveistä tai lohipyöryköistä. Niiden makuun kun pääsee, voi sitten pikkuhiljaa alkaa kokkailla enemmän itse vaikka tuoreista fileistä.
Lokakuussa 2023 vietetään Vanhustenviikkoa kattoteemalla ”Tehdään iästä numero”. Torstain 6.10. päiväkohtainen teema on Ravitsemus, elintavat ja liikunta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja tulisi syödä vaihdellen. Kala sisältää terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, monia vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaasti proteiinia. Kala on hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Lisäksi kalasta saa seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia.