Esittelyssä Hätälän kalastaja
Riitta Rantapirkola (Tuomo Annusen puoliso), Hailuoto
Kalahallin vastaava
Muutimme mieheni Tuomon kanssa Hailuotoon 1980-luvulla, ja siitä alkoi ammattikalastus. Olimme kyllä jo kalastelleet mantereella asuessammekin, mutta silloin enemmän harrastuksena. Kalastimme pääosin lohta ja isoa siikaa sekä syksyisin pikkusiikaa ja maivaa. Nykyisin en juurikaan käy merellä pyytämässä kalaa, vaan osallistun hallilla perkuuseen ja muuhun käsittelyyn, jotta saamme kalat valmiiksi ja matkalle Hätälään.
Toimin kalahallin vastaavana. Hallia käyttää yhdeksän kalastajaa, ja siellä on paljon asioita, joista täytyy huolehtia, kuten siisteys, käsittely ja lämpötilan seurannat. Hätälän kotimaisen kalan ostaja Samu Pelkonen käy säännöllisesti auditoimassa hallin, että kaikki edellä mainitut asiat ovat meillä kunnossa. Vastaan myös yhteydenpidosta ja ilmoitan saaliiden määrät ennakkoon mitä Hätälään lähdössä. Hätälään kalat toimitetaan kolme kertaa viikossa.
Tähän aikaan vuodesta eli maaliskuussa halli on tyhjillään, koska kalastus on vähäistä. Kala liikkuu huonosti. Talvella lämmitellään tupaa ja syödään kalaa pakasteesta. Keväällä, kun ahven tulee kudulle huhtikuun puolella, alkaa sesonki. Ahventa pyydetään jään alta rysillä ja verkoilla, ja kesällä pyydetään isoilla rysillä ja verkoilla.
Kesäisin Hailuodossa käy turisteja ja kalaa menee jonkin verran kaupaksi suoraan hallista. Olen huomannut, nykypäivän ihminen voi olla hyvinkin vieraantunut luonnosta, eivätkä monet tunnista kotimaisia luonnonkaloja. Kalat halutaan yhä enenevässä määrin ostaa valmiiksi fileoituina ja ruodottomina.
Parasta kalastajan työssä on vapaus, ainoa päällikkö on tuuli. Merellä tuuli onkin armoton päällikkö – siinä kalastajan täytyy tietää, mitä tekee.
Lue myös muiden Hätälän kalastajien tarinoita:
Jarkko Ålander
Pekka Vakkilainen
Timo Pitkänen
Marko Kuusinen
Jari Temonen
Juha Possakka
Juha Kyrö